sunnuntai 7. joulukuuta 2008

Pikkujoulujuhlintaa


Eilen vietimme lähikaupungin pienen suomalais-italialaisen joukon kanssa perinteisiä pikkujouluja. Samalla juhlistimme Suomen itsenäisyyspäivää, ainakin oven ulkopuolella liehui Suomen lippu.
Valmistin perinteisesti joululaatikot, imelletty perunalaatikko ja porkkanalaatikko ovat ulkosuomalaisvuosina kehittyneet bravuurikseni. Talon isäntä paistoi komean kinkun, lisäksi pöydässä oli rosollia, karjalanpiirakoita, graavilohta. Jälkiruuaksi riisipuuroa ja luumukiisseliä, joulutorttuja ja pipareita. Glögiä tietenkin nautittiin sekä ennen että jälkeen illallisen.

Pukki jätti lapsille pienet paketit oven taakse, vaikkei itse pukista nähty vilaustakaan. Lapsilla oli tietenkin mukavaa keskenään, vaikka tänä vuonna ei erityisiä ohjelmanumeroita tai joululauluesityksiä ollutkaan. Alkuvuosina, kun lapsia ei vielä ollut mukana, lankesi italialaisten miehenpuoliskojen tehtäväksi esittää joululauluja suomeksi tai näytellä Mauri Kunnaksen kirjan mukaan jouluaiheista näytelmää. Suomen ääntäminen riitti ohjelmanumeroksi jo sinänsä.

Ilta vierähti mukavasti ja tähtitaivaan tuikkeessa köröttelimme kotiin vatsat täynnä ja mielet virittyneenä oikean joulun odotukseen. Takapenkkiläinen uinui autuaasti uusi pikkuauto kummassakin nyrkissä.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Eikö olekin ihanaa aloittaa joulun juhlinta pikkuhiljaa ja ajoissa. Onneksi on un sacco di tradizioni siis kulttuurien jouluperinnesäkki, joista ammentaa joulupuuhaa vaikka joka päiväksi juhlakuussa. Onnea uudelle sivustolle.

सारी kirjoitti...

Onnea uudelle piparintuoksuiselle blogille!

Calendula kirjoitti...

Kiitos onnitteluista. Olen oikein tyytyväinen uuteen blogiini! Jouluperinteitä on tosiaan mukava yhdistellä, vaikka suomalaisia joulun traditioita vastaavia ei täältä löydy. Jouluperinteet ja puuhat ovat köyhempiä, mutta olen tehnyt ainakin joulupiparitraditiota tunnetuksi ja kääntänyt reseptinkin italiaksi ystäville.