Tämä vuosi ei sitten alkanut vilkkaan blogipostailun myötä, siihen en näköjään kerta kaikkiaan ennätä. Asioita välähtelee kyllä mielessä, mutta kun sitten ryhtyy kirjoittelemaan, ei enää tiedä mitä kaikkea laittaisi ylös.
Kotosalla ollaan oltu jo viikon verran ja palailtu pojan kanssa arkeen, tarhaan ja töihin. Paukkupakkaset ovat vaihtuneet koleaan italian talveen, onneksi aurinkokin on paistellut ihanasti ja saanut jo haaveilemaan keväästä.
Isi oli ihan hämmästynyt kun poika pälpätti niin paljon suomea palatessamme, kielen suomipainotus tapahtui vasta viimeisellä lomaviikolla. Nyt taas alkaa italia hallita, mutta toivottavasti suomi-kuurista jäi jotain jälkiä.
Suomi-loman tuliaisina olen nautiskellen lukenut uusia iltasatuja pojalle. Tällä kertaa en ostanut kovin paljon Suomi-tuliaisia, mutta kirja-alesta innostuin hankkimaan ihania ja edullisia lasten kirjoja, joululahjaksi saatujen kirjojen jatkoksi. Niinpä matkalaukkumme tarkkaan punnitusta painolastista reilut kolme kiloa koostuivat kirjoista. Mutta eihän niitä täältäkään saa, joten täytyy hamstrata kun voi!
1 kommentti:
Tervetuloa takaisin :D
Joo suomalaiset sadut ovat aika toivottu tuliainen. Meillà on onneksi kiva vaihe: Benzi haluaa, ettà luen aku ankkaa...siità tykkàà mamikin :D
Lähetä kommentti